Musta bleiseri on ollut "pitkän ajan ostoslistalla" niin kauan kuin muistan. Oikeaa ei vaan ole löytynyt. Alkukeväästä näin kuvien bleiserin Massimo & Dutti- nettisivuilla, mutta en silloin ehtinyt ostaa oikeaa kokoa, se oli loppuunmyyty. Kesän alennusmyyntien aikaan ilokseni näin, että sama bleiseri oli heillä alessa ja ehdin ostaa muutaman eri koon kotiin sovitettavaksi, ennen kuin ne taas myytiin loppuun.

Käyttökertoja bleiserille on tullut jo tähän mennessä sen verran, että ehkä täytyy hankkia toinenkin musta bleiseri, jotta tämäkin säilyy hyvänä pidempään. 😅

Vaikka olenkin viime vuosina tykästynyt käyttämään värejä pukeutumisessa, niin edelleen lähes kokonaan musta-tai mustavalkoinen asu on mielestäni elegantimpia sekä tyylikkäimpiä mahdollisia asuja. Musta on aina musta.

Jottei tässä oltaisi ihan "hautajaislookissa", niin yhdistin asuun käärmekuosiset kengät lisäämään mielenkiintoa sekä väriä.

Viihdyn kokopuvuissa todella hyvin ja onneksi voin työn puolesta pukeutua sellaiseen. Puvussa harvemmin menee vikaan. Tykkään yhdistää siihen jotain naisellista, jottei kokonaisuus mene liian maskuliiniseksi, kuten korot matalien kenkien sijaan.

Puku Massimo & Dutti

Pooloneule Noom / Stockmann

Kengät Zara

Follow me on: Instagram | Facebook | Bloglovin | Nouw

Meillä tarve olisi kakkosautolle, joksi tämä sopisi loistavasti. Pääasiassa auto tulee mieheni käyttöön, mutta luultavasti tulen minäkin sillä huristelemaan pääkaupunkiseudulla monestakin syystä. Mieheni ajot ovat pääasiassa lyhyitä työmatka-ajoja tai matkoja harrastuksiin lähistölle sekä ystävien luokse. Minun houkuttimia tämän käytölle Helsingin alueella muutamia mainitakseni on; vähäpäästöisempien autojen huokeammat pysäköintimaksut, edullisemmat käyttökustannukset, erillinen kaista Länsiväylällä sekä ihan vain auton pienempi koko - helpompi löytää parkkipaikka - verrattuna omaani, muutamia mainitakseni.

Meidän nykyinen auto ei ole edes hybridi, joten sillä päästään toistaiseksi tarvittaessa pidemmälle ilman huolta latausmahdollisuuksista. Toisaalta latauspisteitä on nykyään lähes joka paikassa, joten eipä sekään suuri huoli ole.

Minin sähköautossa oman arvon annamme myös sille, että se ei huuda olevansa sähköauto, vaan ihan vaan kiva auto. Koeajoautossa sähköisyys oli tehty hyvin näkyväksi. Jos mies päätyy tämän hankkimaan, niin hänen valinnoillaan auto tulee olemaan ihan perus Minin näköinen, pientä E-logoa lukuunottamatta kyljessä sekä takana.

Ajelimme Minillä perjantaina Espoo-Helsinki-Espoo välillä. Kaupunkiajossa se toimii oikein hyvin. Lauantaina ajoimme aamusta käymään Porvoossa, jotta näkisimme, miten sähkö riittää meidän ajossa, jos sinne asti Minillä tulisi joskus mentyä. Moottoritiellä pääsi myös kuulemaan, että miten kova sisämeteli tuossa muuten lähes äänettömässä autossa on. Ääntä tottakai kuului sisälle enemmän kuin alle 100km tuntinopeuksilla, mutta häiritsevää meteliä syntyi oikeastaan vasta yli 100km/h nopeuksilla. Parhaimmillaan auto oli mielestämme kuitenkin ihan kaupunkiajossa, johon se meille muutenkin tulisi.

Äärimmäisen hauskahan tuo auto oli ja sai hymyilemään, kun sen rattiin hyppäsi. Jotain samaa siinä on kuin Fiat 500-mallissa, joka minulla oli aikaisemmin, mutta oli tuossa huomattavasti vakaampi ja laadukkaampi ajotuntuma. Mini oli selkeästi "automaisempi", jos näin voi sanoa. Nähtäväksi jää mitä mieheni päättää, mutta ei tuo huono vaihtoehto ollut!

Follow me on: Instagram | Facebook | Bloglovin | Nouw

Tänään on juhlapäivä! Niin Sulolla kuin meilläkin, meinaan tänään vietetään valtakunnallista eläinten päivää sekä kansallista korvapuustipäivää. Näiden lisäksi meillä on myöhemmin ohjelmassa siskon esikoisen kolmevuotissyntymäpäiväjuhlat.

Dinosaurukset on se juttu nyt hänellä ja juhlien teema tietysti sen mukainen. Myös lahjatoiveet noudattivat tietysti samaa teemaa. Sisko kuitenkin vinkkasi, että dinoja on mahdollisesti tulossa sen verran, että saa jotain muutakin tuoda, jos lahjan haluaa antaa. Nähtäväksi jää mitä meidän paketista paljastuu, mutta ehkä siellä saattaa silti olla jotain toivottuun teemaan sopivaa. Muuten lahja voi olla saajan mielestä tylsän tarpeellinen, mutta katsotaan... 😄

Sulo on ollut meillä taas jokusen viikon verran ja saattaa lähteä tänään syntymäpäiväjuhlista kohti Porvoota. Kivasti hän on meitä viihdyttänyt ja mielellään pidän häntä aina mahdollisimman paljon meillä.

Hän on ollut pennusta saakka siitä mukava tapaus, että on jättänyt ihmisten tavarat rauhaan, mitä nyt joskus leikkinyt maahan jäänellä sukalla tai pesupallolla. Tietääkseni hän ei tähän ikään mennessä ole mitään tuhoa aiheuttanut.

Eilen hän jäi kotiin noin tunniksi yksin. Takaisin tullessani hiivin keittiön ikkunalle nähdäkseni, että mitä hän touhuaa yksin ollessaan. Mieheni oli nostanut lähtiessään muoviroskiksen roskakaapin oveen koukkuun. Ilmeisesti siellä oli Sulon mielestä jokin herkullinen tuoksu - omaan nenään siellä haisi vähintään 20 vuotta tekeytynyt Appenzeller 🤢 - ja hän repi roskapussia pohjasta rikki. Minut huomatessaan ei ollut moksiskaan, vaan tuli innoissaan ikkunalle tervehtimään. Toruja hän ei ollut kuulevinaan, vaan vetäytyi lattialle ja vaati rapsutuksia. Näitä hän ei saanut.

Tänään hän saa hellyyttä sylien täydeltä, kun kohtaa myöhemmin kaikki perheenjäsenensä. 🖤

Leppoisaa korvapuusti- ja eläinten päivää!

Ps. Kannattaa käydä kurkkaamassa mun Instagramista päivän suloisin video!

Follow me on: Instagram | Facebook | Bloglovin | Nouw