Viime viikko meni ihan silmänräpäyksessä ohi ja yhtäkkiä olikin viikonloppu. Tein reilu viikko sitten pikku fiksauksia kotiin. Muutokset oli just niitä, mistä kirjoitin, että ei ole kiireellisiä tai tullaan tekemään eri tavalla. Saahan mieli muuttua? Niistä lisää erillisissä postauksissa lähiviikkoina.

Noihin onnistuneisiin kodin pieniin projekteihin ne viime viikon kivat asiat oikeastaan jäivät. Muuten viikko olikin täynnä hajamielisiä kommelluksia ja kirsikkana kakun päällä onnistuin puhkomaan mieheni auton renkaan. Ajoin liikenneympyrään ihan super hitaasti, ehkä 5-15 km tunnissa nopeudella ja luin samalla tien vieressä olevaa tietyömaakylttiä. Hiukan meni pitkäksi ja pieni auto kun on, niin rengas poksahti saman tien. Olisi pitänyt pysähtyä tien sivuun, niin olisi vältytty tältä. MUTTA, onneksi ei tullut henkilövahinkoja. Mieheni oli just pari päivää ennen tätä käynyt paikkauttamassa tämän saman renkaan, kun sinne oli jostain päässyt ruuvi.

Viikonloppu meni hieman positiivisemmissa merkeissä. Vietin sen oikeastaan suunnitellen ja leipoen sunnuntaita varten, kun miehen kaksi siskoa puolisoineen tuli meille aamiaiselle. Saatiin muun muassa viimeisimmät kuulumiset Santiksesta, kun nuorin siskoista oli lomilla pitkästä aikaa. Muuten tarjoilut onnistui hyvin, mutta kakkua kuvasi parhaiten sanonta "moni kakku päältä kaunis".

Tämä viikko on onneksi käynnistynyt hieman aurinkoisemmalla energialla. Heti herätessä alettiin Sulon kanssa jännittämään pian maailmaan saapuvaa pikkuveljeni lasta. Tavanomaisen aamulenkin sijaan mentiin takametsään heittelemään luuta. Meillä oli ihana aamu ja ulkona tuntui jo niin paljon keväisemmältä kuin viime viikolla. Kohta saa alkaa laittaa terassia ja pihaa kesää varten.🤩

Lapsi on saapunut maailmaan ja siellä on pienellä perheellä on kaikki hyvin. Nyt sitä ollaan yhtäkkiä kolmen lapsukaisen täti.<3

Aurinkoista viikkoa!

Kuvat: Eira

Follow me on: Instagram | Facebook | Bloglovin | Nouw

Yksi sisustushankintalistalla pitkään ollut asia on ollut sohvapöytä. Se on itseasiassa ensimmäinen hankinta sisustusarkkitehtimme suunnitelmasta. Tämä kyseinen sohvapöytä on ollut meidän haaveissa jo reilun vuoden. Emme kuitenkaan halunneet sitä väliaikaiseen asuntoomme ostaa, kun ei ollut tietoa tuleeko se sopimaan uuteen kotiin.

Jennin kanssa tavatessamme pohdimme kuitenkin hieman toisenlaista pöytää. Hän oli kuitenkin valinnut suunnitelmaansa tämän ja hyvä niin. Kun se saapui ja sain sen paketista esille tiesin, että valinta oli oikea. Siinä viehättää epäsymmetrisyys ja materiaalit. Molemmat muodot - kansi ja jalka - tekevät yhdessä täydellisen kokonaisuuden. Tämän alle tulee myös upea varjo pimeällä. Vaikka pöytä on kohtuullisen suuri, niin lasikannen ja kevyen jalan myötä se on kevyt ja ilmava, eikä syö tilantuntua.

Gubi Perdera- sohvapöytä

Gubin Pedrera- sohvapöydän innoittajana on toiminut Barcelonassa sijaitseva, Antonio Gaudin suunnittelema La Pedrera- rakennus. Vuonna 1955 kiinteistöyhtiö päätti muuntaa talon siihen asti varastona toimineen ullakon asuinkelpoiseksi. Yhtiö otti yhteyttä arkkitehti Barba Corsiin, joka suunnitteli ullakolle 13 yksilöllistä asuntoa huonekaluineen ja valaisimineen. Näin syntyi myös Pedrera- pöytä.

Follow me on: Instagram | Facebook | Bloglovin | Nouw

Viime viikolla käytiin pikkusiskon kanssa pitkästä aikaa Porvoossa. Nautittiin ensin kahvit vanhassa Porvoossa ja käytiin pitkästä aikaa hautausmaalla siskon ja hänen lasten kanssa, sekä nähtiin muutamaa ystävää. Siskon vanhempi lapsi tuumasi äidilleen, että "olen kyllä käynyt mummon kanssa haudalla", olisi ilmeisesti mielummin skipannut käynnin ja mennyt suoraan leikkimään kavereidensa kanssa. Tuosta päätellen on käynyt haudalla kuluneen talven aikana useammin kuin äitinsä ja tätinsä.

Eräs ystävä on asunut kuluneen lukukauden Joensuussa opintojen vuoksi ja hän oli viime viikon käymässä kotikaupungissa, joten näimme pitkästä aikaa. Koronatilanteen ja päätösten ollessa hyvin epäselviä ja vaihtuvia, saa nähdä milloin seuraavan kerran nähdään.

Itse asusta. Halusin pukea jotain aika arkista, mutta naisellisella/tyttömäisellä twistillä. Turkis on siitä loistava, että se toimii tällaiseen loistavasti. Ylipäätään turkiksen parhaita puolia on monikäyttöisyys. Sitä voi käyttää sunnuntaikävelyillä, arkipukeutumisessa sekä tietysti juhlapukeutumiseen. Farkut ja neule toimi tässä arkisena elementtinä ja asusteet, takkivalinta sekä kengät viimeistelivät toivotun lopputuloksen.

Kuvissa näkyvät Other&Storiesin kengät on olleet ihan super kovalla käytöllä kuluneen syksyn ja talven aikana. Olen ensimmäisen kerran ihastunut kenkiin ehkä kaksi-kolme vuotta sitten, mutta jättänyt ostamatta ja hautonut. Nyt syksyllä huomasin kengät taas ja niihin oli tullut eräs erittäin käytännöllinen lisäys, vetoketju. Vetoketjun puuttumattomuus ja kenkien pukemisen epäkäytännöllisyysaspekti oli aikaisemmin mietityttänyt, korkean koron lisäksi arkikäytössä. Nykyisin töiden vuoksi en kulje niin paljon kävellen tai julkisilla kuin ennen, joten korollisia kenkiä on mukavaa käyttää. Myös neule on samaisesta kaupasta viime syksyltä ja se on ollut ahkerassa käytössä talven pakkasilla.

Follow me on: Instagram | Facebook | Bloglovin | Nouw