Koeajolla


Noin viikko sitten alkoi mieheni puhumaan autosta, josta en olisi hänen odottanut kiinnostuvan. Häntä oli tosiaan alkanut kiinnostamaan auton hankkiminen - eikä minkä tahansa auton, vaan uuden auton - ja vielä Mini Cooperin. Yllätykset eivät päättyneet siihen. Hän nimittäin kertoi olevansa kiinnostunut Minin täyssähkömallista, Mini Cooper SE:stä. Minähän tietysti innostuin ideasta aikalailla heti. Lähdimme Laakkoselle ihmettelemään, miltä tämä auto vaikuttaa sekä pyytämään koeajoa.

Koeajoauto oli juuri sillä hetkellä ajossa, mutta myöhemmin samana päivänä pääsimme noin tunnin koejolle. Ehdimme saada pienen ajotuntuman ja mies päätti pyytää pidemmän koeajon toiselle päivälle. Saimme auton uudestaan pidempiaikaiseen käyttöön perjantai-iltana vajaaksi vuorokaudeksi.



Meillä tarve olisi kakkosautolle, joksi tämä sopisi loistavasti. Pääasiassa auto tulee mieheni käyttöön, mutta luultavasti tulen minäkin sillä huristelemaan pääkaupunkiseudulla monestakin syystä. Mieheni ajot ovat pääasiassa lyhyitä työmatka-ajoja tai matkoja harrastuksiin lähistölle sekä ystävien luokse. Minun houkuttimia tämän käytölle Helsingin alueella muutamia mainitakseni on; vähäpäästöisempien autojen huokeammat pysäköintimaksut, edullisemmat käyttökustannukset, erillinen kaista Länsiväylällä sekä ihan vain auton pienempi koko - helpompi löytää parkkipaikka - verrattuna omaani, muutamia mainitakseni.


Meidän nykyinen auto ei ole edes hybridi, joten sillä päästään toistaiseksi tarvittaessa pidemmälle ilman huolta latausmahdollisuuksista. Toisaalta latauspisteitä on nykyään lähes joka paikassa, joten eipä sekään suuri huoli ole.


Minin sähköautossa oman arvon annamme myös sille, että se ei huuda olevansa sähköauto, vaan ihan vaan kiva auto. Koeajoautossa sähköisyys oli tehty hyvin näkyväksi. Jos mies päätyy tämän hankkimaan, niin hänen valinnoillaan auto tulee olemaan ihan perus Minin näköinen, pientä E-logoa lukuunottamatta kyljessä sekä takana.



Ajelimme Minillä perjantaina Espoo-Helsinki-Espoo välillä. Kaupunkiajossa se toimii oikein hyvin. Lauantaina ajoimme aamusta käymään Porvoossa, jotta näkisimme, miten sähkö riittää meidän ajossa, jos sinne asti Minillä tulisi joskus mentyä. Moottoritiellä pääsi myös kuulemaan, että miten kova sisämeteli tuossa muuten lähes äänettömässä autossa on. Ääntä tottakai kuului sisälle enemmän kuin alle 100km tuntinopeuksilla, mutta häiritsevää meteliä syntyi oikeastaan vasta yli 100km/h nopeuksilla. Parhaimmillaan auto oli mielestämme kuitenkin ihan kaupunkiajossa, johon se meille muutenkin tulisi.



Äärimmäisen hauskahan tuo auto oli ja sai hymyilemään, kun sen rattiin hyppäsi. Jotain samaa siinä on kuin Fiat 500-mallissa, joka minulla oli aikaisemmin, mutta oli tuossa huomattavasti vakaampi ja laadukkaampi ajotuntuma. Mini oli selkeästi "automaisempi", jos näin voi sanoa. Nähtäväksi jää mitä mieheni päättää, mutta ei tuo huono vaihtoehto ollut!



Follow me on: Instagram | Facebook | Bloglovin | Nouw


Tykkää-merkinnät

Kommentit

IP: 82.99.3.229

Instagram @_kiiamaria

Instagram _kiiamariaInstagram _kiiamariaInstagram _kiiamaria