Miltä uusi koti on tuntunut?


Olemme nyt asuneet uudessa omassa kodissamme noin 4kk. Kun muutimme sisään, alku oli perus muuttohässäkkää ja tavaroiden paikoilleen laittamista. Vaikka olen vikkelä ja tehokas muuttohommissa, niin laatikoita purkaessa olen tietoisesti hidas. Haluan tunnustella rauhassa, että minne haluan mitkäkin tavarat laittaa. Esimerkiksi kattilalaatikkoa purkaessa saatan kokeilla niitä muutamaan paikkaan ja "fiilistellä", mikä tuntuu parhaalta paikalta, jotta kokkailu on sujuvaa meidän arjessa.

Jo sisään muuttaessa tiesimme, että tulemme tekemään joitain muutoksia ja hankintoja jollain aikataululla. Koin alkuun jostain syystä aikamoista stressiä sisustusvalinnoista ja haluttujen muutostöiden kanssa, joten kutsuin jo hyvissä ajoin apuun vanhan ja nykyisen työkaverini, sisustusarkkitehti Jennin.


Olimme ajatelleet alkuun hetken verran "tunnustella" millaisia muutoksia kaipaamme tai tarvitsemme, mutta tämä oli minulle todella vaikeaa ja ristiriitaista, enkä oikeen pystynyt siihen. Tein muun muassa sitten tässä ristiriitaisessa suoritusstressissä sellaisen ihan pikkuisen myöhemmin ylimääräistä työtä aiheuttaneen päätöksen nimeltä Ikean Pax-kaapistot. Kiirepäätöksenä päätin lähteä hakemaan Ikeasta vaatehuoneeseen lisää kaappeja samassa tammen sävyssä kuin alkuperäiset kaapistot olivat.

Mieheni kasasi kaapistoja yhden sunnuntaipäivän ja kun illalla ajelin kotia kohti, niin aloin miettimään, että ehkä ne valkoset olisi kuitenkin paremmat, ettei huone mene niin tukkoon. Kotiin saavuttuani aloitin varovasti kertomaan pohdintaani, viimeistä kaappia pystyyn nostavalle miehelleni. Hieman hän päätään pyöritteli, mutta samalla pieni virne tilanteesta kohosi suupieliin ja hän ymmärsi hyvin mun näkemykseni ja totesi, että parempi ne on sitten vaihtaa nyt, kun joskus. Ei muuta kuin seuraavana viikonloppuna viemään kaapit Ikeaan ja hakemaan eri väriset rungot tilalle. Myöhemmin olemme molemmat olleet tyytyväisiä, että vaiva nähtiin, mutta olisihan tämän episodin voinut välttää pienellä aikalisällä muuttoviikonloppuna.



Jenni tuli käymään ensimmäisen kerran viikon päästä siitä, kun olimme muuttaneet sisään. Keskustelimme millaista tunnelmaa, mitä huonekaluja tai värejä olimme ajatelleet. Hän helpotti stressiä heti ensi tapaamisellamme ja auttoi kiinteiden värivalintojen kanssa sekä lähti tekemään meille suunnitelmaa yleisten tilojen sisustuksesta. Jenni sai alkuun multa yhteydenottoja varmasti päänvaivaksi asti, mutta osasi rauhoitella ja auttaa, kun jokin mietitytti tai vaihtelin alunperin keskusteltuja väri- tai huonekaluvalintoja.

Tiedän oikein hyvin elämänkokemuksestani, että tällaiset asiat ei ole mitään maailman suurimpia juttuja, mutta sillä hetkellä ne kuitenkin stressasi syystä x hyvin paljon.



Ehkä tuo stressaaminen liittyi sellaiseen piirteeseeni, että koen aina hetkellistä "morkkista" isoista elämänmuutoksista ja niin kävi kodinkin kanssa. Mietitytti, että onko tämä nyt hyvä ja tykkäänkö tästä ja tuosta asiasta. Pikkuhiljaa, kun olimme saaneet tavaroita pakoilleen, niin paikka alkoi tuntua enemmän kodilta. Itselleni kiintoisa kokemus oli se, että koin totaalista onnea sekä kodin tuntua täydellisesti siinä vaiheessa, kun olimme asentaneet suunnittelemamme varastohyllyköt varastoon ja sain laittaa tavaralaatikot hyllyille. En tiedä mistä tämä johtui, mutta näin... 😅



Nyt kun aikaa on kulunut ja kodista on tullut oikeasti koti, niin on myös ajatukset selventyneet. Koti on alkanut tuntumaan ihanalta paikalta ja sijainti rauhan tyyssijalta semi maalla, vaikka lähellä palveluita ollaan. Erityisen paljon kodissamme pidän sen avaruudesta, valoisuudesta ja keittiöstä, etenkin keittiön valtavasta saarekkeesta. Sen ääressä on ollut ihana kokkailla ja siihen on ollut ihana laittaa ruokia esille ystäville ja perheillemme.

Jennin kanssa tapasimme toisen kerran joulun jälkeen ja kävimme läpi hänen suunnitelmansa. Se oli juuri meidän näköisemme ja enemmän kuin osasimme odottaa. Näitä juttuja olemme lähteneet vähän jo toteuttamaan. Huonekaluhankintoja ja muutostöitä teemme pikkuhiljaa. Seuraava hankintahaave on sohva. Jenni oli löytänyt meille todella täydellisen kohtuullisemman hintaisen vaihtoehdon meidän haaveissa olleiden sohvien pohjalta. Tämä sohva meidän pitäisi käydä koeistumassa ja katsomassa liikkeessä ennen lopullista ostopäätöstä.



Muutostöistä suurimmat muutokset kokee keittiö. Kaikista tehtävistä muutoksista kirjoitan toiste enemmän, mutta keittiön osalta muutokset on alkaneet siten, että sen taka-/seinäkaapiston ovet on uudelleen sävytetty. Ennen joulua jouduimme karanteeniin korona-altistumisen vuoksi, joten minulle vapautui enemmän aikaa työstää sitä itse. Voin kertoa, että hiomakoneeseen ei tee vieläkään mieli koskea pitkällä tikullakaan.


Alun stressi ja morkkis on tosissaan siirtyneet ja olen onnistunut rauhoittamaan mieltä asunnon pikkuvikojen suhteen. Alunperin haimme kotia 2-5 vuoden asumiseen, mutta nyt täällä asuessa olen kääntänyt ajatuksia siihen suuntaan, että katsotaan. Ei tästä ole mihinkään kiire. Toki tiedostan, että tuskin tämä "loppuelämän" koti on, mutta päivä kerrallaan...



Follow me on: Instagram | Facebook | Bloglovin | Nouw


  • Koti

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Instagram @_kiiamaria